Medtronic Endurant Manual Del Usuario página 129

2011/DEC/22 at 7:46 p.m. Doc number: M716803B001 [multi23]
•
Vedä kapeneva kärki sisään sijoittamisen jälkeen vetämällä takapään T-kappale käsin
taaksepäin.
•
Noudata ohjeita sisäänviejäjärjestelmän poistamisessa.
•
Pitele takapään pyöräosaa niin, että se pysyy irrotettuna ja kapeneva kärki siepattuna,
sisäänviejäjärjestelmän irrotuksen aikana.
9.8.4. Tarttuminen slingalla kartiomaiseen kärkeen
Siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että sisäänviejäjärjestelmässä on jotain vikaa, jonka takia
proksimaalisen jousen kruunujen ja kiinnikkeiden sijoittaminen epäonnistuu tai jää osittaiseksi ja takapään
kahvan purkaminen (kohta 9.8.3) ei auta kruunujen ja kiinnikkeiden proksimaalisen pään sijoittamisessa
erittäin suuren sijoittamisvoiman takia, tarttuminen slingalla kartiomaiseen kärkeen saattaa mahdollistaa
proksimaalisen jousen kruunujen ja kiinnikkeiden proksimaalisen pään sijoittamisen onnistumisen. Katso
alla olevia ohjeita.
•
Käytä slingaa.
•
Siirrä slinga sisäänviejäjärjestelmän kartiomaiseen kärkiosaan ylhäältä vieden (olkavarren
kautta).
•
Käytä fluoroskopiaa, kun tartut slingalla sisäänviejäjärjestelmän kartiomaisen kärjen reunaan.
•
Stabilisoi sisäänviejäjärjestelmä, etenkin sen takapääosa.
•
Irrota proksimaalinen jousi kärkisuojuksesta vetämällä slingaa.
•
Vedä kapeneva kärki sisään sijoittamisen jälkeen vetämällä takapään T-kappale käsin
taaksepäin.
•
Noudata ohjeita sisäänviejäjärjestelmän poistamisessa.
•
Varmista, että takapään T-putki pysyy irrotettuna ja kapeneva kärki siepattuna,
sisäänviejäjärjestelmän irrotuksen aikana.
9.9. Seurantakuvaussuositukset
9.9.1. Yleistä
Stenttisiirrepotilaiden kuvaukseen käytetään nykyään vatsa-aortan röntgenkuvausta ja spiraalia TT-
tekniikkaa varjoaineen kanssa ja ilman sitä. Vaihtoehtoisia kuvaustapoja, kuten Doppler-väriultraääni- ja
magneettikuvausta tulee käyttää potilailla, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt ja jotka ovat
yliherkkiä varjoaineille.
Kuvauksesta päätetään lääkärin tekemän potilaan kliinisen arvioinnin jälkeen ennen stenttisiirteen
implantointia ja sen jälkeen.
9.9.2. Röntgen
Vatsa-aortan röntgeniä tulee käyttää mahdollisten siirremurtumien havaitsemiseen ja näiden
arvioimiseen. Taka-/etu- (PA-) ja lateriaalisia kuvia suositellaan stenttisiirteen näkemiseen. Varmista
laitteen arviointia varten, että kaikki sen osat näkyvät kuvissa.
9.9.3. Varjoainetehosteinen spiraali-TT
Spiraalia TT-tomografiaa varjoaineen kanssa käytetään stenttisiirteen kiinnittymisen, muodon muutosten,
apposition suonen seinämään proksimaalisissa ja distaalisissa kiinnittymiskohdissa, stenttisiirteen
migraation, stenttisiirteen eheyden, AAA-koon, haarasuonien okkluusion ja saumavuodon (mukaan lukien
lähde ja tyyppi, jos tiedossa) arvioimiseen. Suositeltava kuvaustutkimus käyttää 3–5 mm:n kollimaatiota,
2–3 mm:n uudelleenmuodostusvälejä, peitto vatsavaltimosta ulkoisiin lonkka- tai reisivaltimoihin
valtimovaihekontrastin aikana. Kalkkeutumissa tai alueilla, joissa metalliartefakteja voidaan virheellisesti
tulkita saumavuodoksi, on suoritettava ensin TT-skannaus ilman varjoainetta käyttäen paksumpaa
kollimaatiota (10 mm) putken ylikuumenemisen estämiseksi. Aneurysmoissa, jotka eivät kutistu mutta
joissa ei ole näkyviä saumavuoto- tai kiinnittymisongelmia, voidaan suorittaa viivästetty eli laskimovaiheen
skannaus heti valtimovaiheen skannauksen jälkeen. Viivästetty laskimovaiheen skannaus voidaan
suorittaa myös käyttäen paksumpaa kollimaatiota (10 mm), jos putken ylikuumeneminen on ongelma. Tätä
kutsutaan kolmivaihemenettelyksi. On suositeltavaa arkistoida kaikki elektroniset tiedot siltä varalta, että
erikoisarviointia tarvitaan myöhemmin (tilavuusmittaukset, kolmiulotteinen rekonstruointi ja/tai
tietokoneavusteinen mittausohjelmisto). Jos aneurysma ei kutistu yli 5 mm ensimmäisen vuoden aikana,
tilavuusmittausten avulla voidaan saada tarkempaa tietoa AAA-koosta kaupallista ohjelmaa käyttämällä.
9.9.4. Spiraali-TT ilman varjoainetta
Potilailla, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt, voidaan käyttää spiraalia TT-tomografiaa ilman
varjoainetta stenttisiirteen kiinnittymisen, muodonmuutoksen, apposition suonen seinämään
proksimaalisissa ja distaalisissa kiinnittymiskohdissa, stenttisiirteen migraation, suonien okkluusion ja
AAA-saumavuodon läpimitan ja tilavuuden mittauksiin. Jos kyseessä on aneurysma, joka ei selvästi
kutistu, voidaan harkita Doppler-lisäväriultraääntä mahdollisen saumavuodon (mukaan lukien lähde ja
tyyppi, jos tiedossa) arvioimiseksi.
9.9.5. MRI tai MRA
Potilaita, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt, joilla ts. on munuaisten vajaatoiminta, voidaan harkita
otettavaksi MRI- tai MRA-kuvauksiin niihin erikoistuneissa laitoksissa. Stenttiin liittyviä artefakteja voi
esiintyä. On huolehdittava siitä, että ulompaa aneurysmaseinämää kuvataan riittävästi AAA-koon
arvioimiseksi. Tilavuusmittauksesta voi olla apua, jos aneurysma ei selvästi kutistu. Jos kalkkeutuneiden
alueiden, kiinnittymiskohtien tai aneurysmasäkin ulkoseinämän kuvauksessa on ongelmia, voidaan tarvita
TT-lisäkuvausta ilman varjoainetta. Jos mahdollisen saumavuodon kuvaamisessa on ongelmia, kannattaa
harkita värillistä Doppler-ultraääntä.
9.9.6. Dupleksi-väridopplerultraääni
AAA:n kokoa, aneurysman kutistumista ja mahdollisten saumavuotojen laatua voidaan arvioida
kaksivärisellä Doppler-ultraäänellä (CDUS). Se voi olla vaihtoehtoinen kuvausmenetelmä potilailla, joiden
munuaisten toiminta on heikentynyt, laitoksessa, jossa on riittävä tekninen taito ja koulutus. ICAVL-
hyväksyttyä vaskulaarista laboratoriota suositellaan ensisijaisesti. Tämä koe tulee tehdä usean vatsan
alueen röntgenkuvan tarkkailun yhteydessä, koska röntgenissä voidaan paremmin arvioida stenttisiirteen
tila. Muita lisäkokeita voivat olla spiraali TT-tomografia (ilman varjoainetta, jos munuaisten toiminta on
heikentynyt) stenttisiirteen kiinnittymisen, muodon muutoksen, apposition mittausta varten suonen
seinämään proksimaalisissa ja distaalisissa kiinnittymiskohdissa sekä stenttisiirteen migraation ja AAA:n
koon, läpimitan ja tilavuuden mittaukset.
Kuvaustesti (vuosi 1)
Spiraali TT-tomografia varjoaineen kanssa
Vatsan röntgen
Kaksivärinen Doppler-ultraääni tai MRA
1 Spiraali-TT-arviointi voi sisältää kolmivaiheisen menetelmän, tilavuustutkimuksia, 3D-rekonstruktion tai
tietokoneavusteisia mittauksia.
2 Kaksiväristä ultraääntä tai MRA:ta voidaan käyttää potilaille, joilla on munuaisen toimintahäiriö tai var-
joaineen intoleranssi.
9.9.7. Lisäkuvaussuositukset
HUOMAUTUS: Radiologinen lisäkuvaus saattaa olla tarpeen stenttisiirteen in situ -lisäarviointiin jonkin
seurantaohjelman paljastamien löydösten pohjalta. Seuraavia suosituksia voidaan harkita:
•
Jos on merkkejä stenttisiirteen huonosta asettumisesta, voimakkaasta angulaatiosta,
menemisestä voimakkaalle sykkyrälle tai migraatiosta vatsaröntgenissä, kannattaa suorittaa
spiraali TT ja/tai CDUS aneurysman koon arvioimiseksi ja saumavuodon tarkistamiseksi.
multilang_23:20111121, alldocMod:20110915, alldocStyle:20111010, master_pageset:20110406,
languageLookup:20110919, table:20110623, characterJoin:20080301, 3of9:20071016, 3of9_svg:
20071610
printspec:a6
Taulukko 7. Kuvaussuosituksia
30 päivän seu- 6 kuukauden
ranta
1 X
X
2 X
12 kuukauden
seuranta seuranta
X X
X X
X X
Suomi 127