Würth MIG 180-5S Traducción Del Manual De Instrucciones De Servicio Original página 140

6. Hitsausmenetelmät
Sähköisku voi tappaa!
SÄHKÖISKUN välttämiseksi hitsausta ei saa tehdä
seisten, polvillaan tai työkappaleen päällä maaten.
6.1 Polttimen liikuttaminen
Polttimen liike tarkoittaa sen liikettä hitsiliitosta pitkin ja
koostuu kahdesta asiasta: suunnasta ja nopeudesta.
Kestävää palkoa varten hitsauspoltinta on liikutettava
tasaisesti oikealla nopeudella hitsiliitosta pitkin.
Polttimen liian nopea, liian hidas tai epätasainen liike
estää kunnollisen sulamisen tai tuottaa muhkuraisen ja
epätasaisen palon.
Liikkeen suunta on suunta, jossa poltinta liikutetaan
hitsiliitosta pitkin suhteessa hitsisulaan.
Poltinta joko TYÖNNETÄÄN hitsisulaan (katso kuva
G (a) sivulla 9) tai VEDETÄÄN pois hitsisulasta (katso
kuva G (b) sivulla 9). Useimmissa hitsaustöissä poltinta
vedetään hitsiliitosta pitkin, jotta hitsisula näkyy
paremmin.
Liikkeen nopeus on nopeus, jolla poltinta
työnnetään tai vedetään hitsiliitosta pitkin. Kun
lämpöasetus on muuttumaton, nopeampi liike
tarkoittaa pienempää tunkeumaa ja matalampaa
ja kapeampaa lopullista hitsauspalkoa. Vastaavasti
hitaampi liikkeen nopeus tarkoittaa syvempää
tunkeumaa ja korkeampaa ja leveämpää lopullista
hitsipalkoa.
6.2 Erilaiset palot
Kun tutustut paremmin uuteen hitsauslaitteeseesi ja opit
tekemään yksinkertaisia hitsipalkoja, voit alkaa kokeilla
erityyppisiä hitsipalkoja.
SUORA PALKO muodostuu, kun poltin kulkee
suorassa linjassa ja lanka ja suutin on keskitetty
hitsiliitoksen päälle.
(katso kuva H (a) sivulla 9)
PALKO TEHDÄÄN POIKITTAISLIIKKEELLÄ, jos
lisäainetta halutaan levittää laajemmalle alueelle
kuin suoralla palolla olisi mahdollista (ilman
siirtymävärähtelyä). Poikittainen palko tehdään
kuljettamalla puikkoa sivuttain ja hidastamalla
hieman kunkin jakson lopussa. Samalla liikutaan
pituussuunnassa liitoskohtaa pitkin. Näin saadaan
paras hitsauksen tunkeuma.
(katso kuva H (b) sivulla 9)
6.3 Hitsausasento
Jalkoasento on paitsi helpoin myös yleisimmin
käytetty hitsausasento. Jos suinkin mahdollista,
kannattaa suosia jalkoasentoa, sillä se tuottaa
helpoiten hyviä tuloksia.
(katso kuva I (a) sivulla 9)
140
Vaaka-asennossa hitsataan pitkälti samalla
tavalla kuin jalkoasennossa. Hitsauskulma B (katso
kohta POLTTIMEN PITELEMINEN) kuitenkin poikkeaa
siten, että lanka suunnataan enemmän hitsiliitoksen
yläpuolella olevaa metallia kohti, mikä auttaa
estämään hitsisulan valumista alaspäin samalla, kun
liikkeen nopeus voidaan silti pitää riittävän hitaana.
Hyvä hitsauksen aloituskulma B on noin 30 astetta
ALASPÄIN kohtisuorasta asennosta työkappaleeseen.
Pystyasento on monille helpompi, sillä siinä poltinta
vedetään ylhäältä alas. Hitsisulaa voi olla vaikea estää
valumasta alaspäin. Polttimen työntäminen alhaalta
ylös voi auttaa hallitsemaan hitsisulaa paremmin,
ja liikkeen nopeus on helpompi pitää hitaana, jolloin
tunkeuma on syvempi. Pystyasennossa hitsattaessa
kulma B (katso kohta POLTTIMEN PITELEMINEN)
pidetään yleensä nollassa, mutta kulma A on
tavallisesti 45–60 astetta, sillä se auttaa
hallitsemaan hitsisulaa.
(katso kuva I (b) sivulla 9)
Pään yläpuolella hitsaus on vaikein
hitsausasento. Kulma A (katso kohta POLTTIMEN
PITELEMINEN) on pidettävä 60 asteessa. Tämä
kulman ylläpitäminen pienentää todennäköisyyttä, että
sulaa metallia tippuu suuttimeen. Kulma B on pidettävä
nollassa asteessa siten, että lanka osoittaa suoraan
hitsiliitokseen. Jos hitsisula vuotaa liikaa, valitse
pienempi lämpöasetus. Poikittaisliikkeellä tehtävä
hitsipalko toimii yleensä paremmin kuin suora palko.
(katso kuva I (c) sivulla 9)
6.4 Monipalkohitsaus
Puskuhitsiliitokset. Kun puskuhitsataan paksumpia
materiaaleja, liitettävän materiaalin reunat on
valmisteltava hiomalla viiste toisen tai kummankin
liitettävän metallinkappaleen reunaan. Kun tämä on
tehty, näiden kahden metallikappaleen, jotka halutaan
hitsata tiiviisti, välille muodostuu V-ura. Useimmissa
tapauksissa V-uran lähellä olevaan liitokseen
on muodostettava enemmän kuin yksi palko.
Kun samaan hitsiliitokseen muodostetaan enemmän
kuin yksi palko, tätä kutsutaan monipalkohitsaukseksi.
Kuvassa J sivulla 9 näkyy järjestys, jossa yhteen
V-puskuliitokseen muodostetaan useampi palko.
HUOMAUTUS:
Kun käytetään itsesuojaavaa täytelankaa,
on erittäin tärkeää pilkkoa ja harjata pois kuona
jokaisesta valmiista hitsipalosta ennen uuden
tekemistä, sillä muuten seuraavasta hitsipalosta
tulee huonolaatuinen.