OBJ_BUCH-1523-001.book Page 72 Monday, August 22, 2011 10:06 AM
Kiertosuunnan asetus (katso kuva C)
Suunnanvaihtokytkimellä 8 voit muuttaa sähkötyöka-
lun kiertosuunnan. Käynnistyskytkimen 9 ollessa pai-
nettuna tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.
Oikeakätinen: Ruuvien kiinnitys, mutterien kiristys:
paina suunnanvaihtokytkin 8 vasemmalle ääriasen-
toon.
Kierto vasemmalle: Ruuvien ja muttereiden avaa-
mista ja uloskiertoa varten painat suunnanvaihtokyt-
kintä 8 oikealle vasteeseen asti.
Käynnistys ja pysäytys
Paina sähkötyökalun käynnistystä varten käynnis-
tyskytkintä 9 ja pidä se painettuna.
Lamppu 4 palaa, kun käynnistyskytkintä 9 painetaan
vähän tai kokonaan pohjaan ja mahdollistaa ruu-
vauskohdan valaisun epäsuotuisissa valo-olosuh-
teissa.
Sähkötyökalun pysäytys päästämällä käynnistyskyt-
kin 9 vapaaksi.
Kierrosluvun asetus
Voit säätää käynnissä olevan sähkötyökalun kierros-
lukua portaattomasti, riippuen siitä miten syvälle pai-
nat käynnistyskytkintä 9.
Käynnistyskytkimen 9 kevyt painallus aikaansaa
alhaisen kierrosluvun. Paineen kasvaessa, nousee
kierrosluku.
Akun lataustilan näyttö
Akun latausvalvontanäyttö 10 osoittaa, kokonaan tai
puoleen väliin painetulla käynnistyskytkimellä, 9
muutaman sekunnin ajan akun lataustilan 3 vihreällä
LED:illä.
LED
3 vihreä LED palaa jatkuvasti
2 vihreä LED palaa jatkuvasti
1 vihreä LED palaa jatkuvasti
Vilkkuvalo 1 vihreä LED
Lämpötilasta riippuvainen ylikuor-
mitussuoja
Asiallisessa käytössä ei sähkötyökalua voida ylikuor-
mittaa. Liian suurella kuormalla tai jos akun lämpö-
tila-alue 0–70 °C ylitetään, pienenee kierrosluku.
Sähkötyökalu toimii taas täydellä teholla vasta akun
saavutettua sallitun lämpötilan.
Syväpurkaussuoja
Li-ioni-akku on suojattu syväpurkausta vastaan. Akun
tyhjetessä suojakytkentä pysäyttää sähkötyökalun:
Vaihtotyökalu ei enää liiku.
❏ Aseta sähkötyökalu mutteriin/ruuviin
ainoastaan sen ollessa pysähdyksissä. Pyö-
rivät vaihtotyökalut voivat luiskahtaa pois.
Vääntömomentti riippuu siitä, kuinka pitkään isku-
vaihe kestää. Suurin mahdollinen vääntömomentti on
iskukohtaisten momenttien summa. Maksimi vääntö-
momentti saavutetaan iskutoiminnolla 6–10 sekun-
nin kuluttua. Sen jälkeen kiristysmomentti kasvaa vain
minimaalisesti.
Tarpeellinen vääntö- ja iskuaika on selvitettävä
tapauskohtaisesti. Vääntimellä saavutettu kiristystiuk-
kuus on aina tarkastettava momenttiavaimella.
Kierreliitokset kovaan, joustavaan
ja pehmeään materiaaliin
Koemielessä voidaan tietyillä iskuluvuilla saavutetut
vääntömomentit mitata ja muodostaa niistä vääntö-
momenttia kuvaava käyrä. Käyrän huippuarvo vastaa
suurinta vääntömomenttia, käyrän nousujyrkkyys
ilmoittaa ajan, jossa kyseinen arvo on saavutettu.
Vääntömomenttikäyrä riippuu seuraavista tekijöistä:
• Ruuvien/mutterien lujuus
• Välikappaleen laatu (aluslevy, lautasjousi, tiiviste)
• Työstettävän materiaalin lujuus
• Voitelun tarve kierreliitoksessa
Käyttö- ja työstökohteet voidaan määrittää seuraa-
vasti:
Kapasiteetti
• Kova alusta: liitos tehdään metalliin metallisia
aluslevyjä käyttäen. Maksimi vääntömomentti
≥ 2/3
(jyrkästi nouseva käyrä) saavutetaan suhteellisen
≥ 1/3
lyhyessä vääntö- ja iskuajassa. Iskuaikaa ei tar-
vitse pidentää, se vain vioittaa konetta.
< 1/3
• Joustava alusta: liitos tehdään metalliin, mutta
Varalla
siinä käytetään joko joustavaa välikappaletta (jou-
sirengas, lautasjousi, välikepultti) tai ruuvi-/mutte-
riliitos on kartiomainen tai liitoksessa käytetään
jatkokappaletta.
• Pehmeä alusta: liitos tehdään puuhun tai siinä
käytetään lyijy- tai kuitualuslevyä.
Joustavaan tai pehmeään alustaan riittää alhaisempi
kiristystiukkuus kovaan alustaan verrattuna. Iskuaika
puolestaan on pitempi.
Työskentelyohjeita
72