Ydin- eli valkeat vehnäjauhot
Ydin- eli valkeat vehnäjauhot ovat kaikista valkoisimpia jauhoja. Niissä ei ole juuri
lainkaan kuoriosia tai alkioita, mutta ne sisältävät paljon gluteenia. Näitä jauhoja käytetään enimmäkseen
keittojen ja kastikkeiden suurustamiseen, mutta niitä voi käyttää myös
(vaalean) leivän leivontaan.
Puolikarkeat ja karkeat vehnäjauhot
Puolikarkea vehnäjauho on vaaleampaa. Karkeat vehnäjauhot ovat väriltään hieman
tummempia ja sisältävät jonkin verran kuoriosia ja alkioita. Puolikarkeissa ja karkeissa vehnäjauhoissa on
myös paljon gluteenia.
Täysjyvä(vehnä)jauho
Täysjyväjauho jauhetaan kokonaisesta, käsittelemättömästä vehnänjyvästä. Siinä ovat mukana kaikki
kuoriosat ja alkiot. Täysjyväjauho sisältää, aivan kuten tavallinen vehnäjauhokin, paljon gluteenia, mutta
on 'raskaampaa', koska se sisältää kuoriosia ja alkioita. Leivästä tulee tiiviimpää, jos siihen käytetään
yksinomaan täysjyväjauhoja. Siksi kotileipurit lisäävätkin joukkoon usein tavallista vehnäjauhoa.
Näiden jauhojen lisäksi on olemassa lukemattomia muita jauhoja, kuten kaura-, ohra-, tattari-, speltti-,
maissi- ja ruisjauhot, joita myös voit kokeilla mielesi mukaan.
Jauhosekoitukset
Useimmat jauhot sopivat hyvin keskenään sekoitettaviksi. Voit yhdistellä esim. tattari-/kaura-/vehnäjauhoja,
tai ohra-/vehnäjauhoja. Kaupoissa on saatavana myös useita valmiita jauhosekoituksia kuten esim.
waldkorn-, 6-, 9- tai 10-viljan jauhosekoituksia. Nämä sekoitukset sisältävät usein vehnäjauhoja ja/tai
jauhonparanteita.
All-in-mixit
Kaupoissa on saatavana myös valmiita jauhoseoksia, joihin on jo lisätty kaikki muut ainekset paitsi vesi.
Nämä ns. all-in-mixit ovat helppoja ja nopeita käyttää, mutta ne ovat myös kalliimpia.
HIIVA
Leivän kohottamiseen tarvitaan hiivaa. Hiivaa on sekä tuorehiivaa (paloina) että kuivahiivaa (rakeina).
Tuorehiivan maku on hieman tuntuvampi kuin kuivahiivan. Kuivahiivaa on monta eri merkkiä, jotka
voivat vaikutukseltaan erota toisistaan. Parhaan hiivan valinta on henkilökohtainen kysymys.
Karkeasti ottaen kuivahiivaa (kutsutaan myös pikahiivaksi) tarvitaan vain suunnilleen puolet tuorehiivan
painosta.
Hiivan vaikutus voi estyä, jos hiiva joutuu kosketukseen suolan tai rasvojen kanssa. Suola 'tappaa' hiivan,
ja rasva 'sulkee hiivasolut', jolloin taikina ei kohoa. Siksi on tärkeää huolehtia, että hiiva, suola ja rasva
eivät ole leipäkoneessa liian lähellä toisiaan.
SUOLA
Suola vaikuttaa luonnollisesti leivän makuun, mutta se on myös tärkeä leivän pinnan rapeudelle ja leivän
kohotusprosessissa (toisaalta suola voi myös estää kohotuksen, jos se joutuu suoraan kosketukseen hiivan
kanssa). Suola lujittaa gluteenirakennetta, joka antaa leivälle muodon. Samalla suola pitää huolen, että
leipä ei kohoa vuoan yli tai että siitä ei tule likilaskuista ennen kuin se on täysin paistunut. On täysin
mahdollista leipoa vähäsuolaista tai suolatonta leipää, mutta silloin aineksia on jonkin verran muunneltava.
NESTEET
Kaikista sopivin leivän leipomisessa käytettävä neste on vesi, mutta voit kokeilla myös piimää tai maitoa.
Ne vaikuttavat sekä makuun että leivän kohoamiseen ja rakenteeseen. Täysmaito vaikuttaa
siinä olevien rasvojen ansiosta suotuisasti tuoreuteen, ja maidossa oleva maitosokeri (lak-
toosi) edistää kohotustehoa. Piimää käytettäessä saadaan kevyempää leipää, joka pysyy
kauemmin tuoreena.
SOKERI
Sokeri on vain osittain tärkeä kohotusprosessissa; sitäkin enemmän se vaikuttaa leivän
makuun. Sokerin asemasta voidaan käyttää myös hunajaa, siirappia tai mehua. Älä käytä
leipäkoneessa karkearakeista sokeria (kovaa raesokeria) tai kandisokeria. Nämä voivat
vahingoittaa tarttumatonta pinnoitetta. Älä käytä leivänleivontaan keinotekoisia makeutu-
saineita. Yleensä ne eivät kestä hyvin kuumennusta.
50