REMS SSM 160R Instrucciones De Servicio página 51

fin
ilmoitettua rakoleveyttä ja putken ulkopuolinen sovitusvirhe saa olla korkeintaan
10% seinämän paksuudesta. Höylättyihin hitsauspintoihin ei saa enää koskea
ennen hitsausta.
Ellei putkea tai putkenosaa ole tarkoitus enää tai lainkaan höylätä yhdeltä
puolelta, mutta niitä on höylättävä uudelleen toiselta puolelta, käännetään
höyläntukin alapuolinen vaste sille puolelle, jota ei ole enää tarkoitus höylätä.
3.5. Kuumaelementti-päittäishitsausmenetelmän eri vaiheet
Kuumaelementti-päittiäishitsauksessa liitospinnat lämmitetään kuumaelemen-
tillä hitsauslämpötilaan ja hitsataan paineen alaisina, sen jälkeen kun kuuma-
elementti on poistettu. Kuumaelementin lämpötila on tarkistettava kuumaelementin
työalueella aina ennen hitsausta. Kuumaelementin lämpötilan säätöä on tarvit-
taessa korjattava, kuten kohdassa 2.6 on selostettu. Kuumaelementti on samoin
aina ennen hitsausta puhdistettava joko paperilla, josta ei irtoa kuituja, tai
rievulla ja spriillä tai teknisellä alkoholilla. Pinnoitukseen ei saa missään tapa-
uksessa jäädä kiinni mitään muovin jäännöksiä. Kuumaelementtiä puhdistet-
taessa on ehdottomasti pidettävä huoli siitä, ettei kuumaelementin kiinnitarttu-
mista estävä pinnoitus vaurioidu työkalujen käytöstä.
Menetelmän eri vaiheet on esitetty kuvassa 8.
3.5.1. Sovitus
Sovitettaessa painetaan hitsattavat liitospinnat niin kauan kuumaelementtiä
vasten, kunnes saadaan aikaan kehäpaatsa/-palle. Sovitettaessa on esim. PE:n
kyseessä ollessa käytettävä 0,15 N/mm²:n (DVS 2207 osa 1) sovituspainetta.
Erilaisten putken läpimittojen ja vaadittavasta painetasosta riippuvaisten erilaisten
putken seinämän paksuuksien mukaisesti on laskettava se painevoima, jota
on käytettävä liitospinnoilla tämän 0,15 N/mm²:n suuruisen sovituspaineen
saavuttamiseksi. Painevoima F lasketaan sovituspaineen p tuloksesta ja putken
pinta-alasta A (F = p · A), ts. putken pinnat on puristettava yhteen sitä suuremmalla
painevoimalla mitä suuremmat itse putken pinnat ovat. Näin saadaan esim.
putkelle Ø 110 mm, PN 3,2 (s = 3,5 mm) putken pinta-alaksi 1170 mm² ja siten
vaadittavaksi painevoimaksi F = 0,15 N/mm² ·1170 mm² =175 N. Jokaisella
koneella olevaan kilpeen (37) sisältyvästä taulukosta näkyy, mitkä putket voidaan
hitsata mihinkin painetasoon asti milläkin painevoimalla tämän koneen avulla.
Kuvissa 10 – 13 näkyvät nämä taulukot koneille REMS SSM 160 R, REMS SSM
160 K, REMS SSM 250 K, REMS SSM 315 RF. Kustakin taulukosta voidaan
katsoa vaadittavan painevoiman arvo (katso kuva 9 ja 16)), joka voidaan
muodostaa kiertokahvalla (7). Kun liitospintoja kuormitetaan kiertokahvalla,
osoittimelta (38) voidaan lukea saavutettu painevoima.
Ennen hitsausta on tarkastettava, että kiristyslaitteet kiinnittävät putkikappaleet
tarpeeksi lujaan, niin että vähintään vaadittava painevoima voidaan ottaa
vastaan. Tätä varten on putkenpäät siirrettävä yhteen kylminä ja kokeeksi on
muodostettava vähintään laskettu painevoima kiertokahvalla (7). Elleivät kiris-
tyslaitteet pidä putkenosia kiinni, kiinnitysmutterit (34) on säädettävä uudelleen
(katso 3.3).
Sovitus on päättynyt, kun koko putken ympärysmitalle on muodostunut paatsa/
palle, jonka korkeus on vähintään Kuvassa 14, sarakkeessa 2 ilmoitetun
korkeuden mukainen.
3.5.2. Esilämmitys
Esilämmitystä varten painetta lasketaan lähelle nollaa. Esilämmitysaika on
ilmoitettu Kuvassa 14, sarakkeessa 3. Esilämmityksen aikana lämpö tunkeutuu
hitsattaviin liitospintoihin, niin että niissä vallitsee hitsauslämpötila.
3.5.3. Vaihto
Esilämmityksen jälkeen liitospinnat on irrotettava kuumaelementistä ja kuuma-
elementti on käännettävä pois koskettamatta lämmitettyjä liitospintoja. Liitospinnat
on sen jälkeen vietävä nopeasti niin pitkälle yhteen, että ne ovat lähes koske-
tuksissa toistensa kanssa. Vaihtoaika ei saa ylittää Kuvassa 14, sarakkeessa
4 ilmoitettuja aikoja, sillä muutoin liitospinnat jäähtyvät, mikä ei ole sallittua.
3.5.4. Saumaus
Liitospintojen on tultava yhteen lähes nollan nopeudella koskettaessaan toisiaan.
Käytetyn saumauspaineen on standardin DVS 2207 osan 1 mukaan noustava
tasaisesti korkeintaan 0,15 N/mm²:n paineeseen asti ja sitä on pidettävä yllä
jäähdytysajan (Kuva 14, sarake 5) kuluessa. Kiristysvivun/-kahvan avulla (39)
lukitaan puristusvipu jäähdytysaikana. Käytettävät painevoimat on ilmoitettu
Kuvien 9 – 16 taulukoissa, kuten kohdassa 3.5.1 on selostettu. Saumauksen
jälkeen on putken koko ympärysmitalla oltava tasainen kaksoispaatsa/-palle.
Paatsan rakenne antaa alustavia viitteitä hitsauksen tasaisuudesta. Paatsan
mitan K (Kuva 15) on aina oltava suurempi kuin 0, ts. paatsan on oltava ulko-
neva koko putken ympärysmitalla.
3.5.5. Hitsatun liitoksen päästäminen puristuksesta
Jäähdytysajan jälkeen avataan kiristysvipu/-kahva (39) ennen kiristyslaitteiden
irrottamista, jolloin kiertokahvasta on pidettävä kiinni, niin että saumauspaine
voi alentua hitaasti vahingoittamatta hitsisaumaa. Sen jälkeen avataan kiris-
tysvivut (36) ja hitsattu putkiliitos voidaan ottaa pois koneesta. Hitsisauman on
annettava jäähtyä vaikuttamatta siihen! Hitsisauman jäähtymistä ei saa nopeuttaa
vedellä, kylmällä ilmalla tms.! Katso kuormitettavuuteen liittyen valmistajan
putkia tai putkenosia koskevat tiedot!
4. Kunnossapito
VAROITUS
Vedä verkkopistoke irti ennen kunnostus- ja korjaustöitä!
Vain vastaavan pätevyyden omaava ammattitaitoinen henkilöstö saa suorittaa
nämä työt.
4.1. Huolto
REMS SSM-laitteet ovat täysin huoltovapaita. Sähkökäyttöisen höylän vaihteisto
on kestorasvatäyttöinen eikä sitä tarvitse sen vuoksi voidella.
4.2. Tarkastus/kunnossapito
Kuumaelementin kiinnitarttumista estävä pinnoitus on aina ennen hitsausta
puhdistettava joko paperilla, josta ei irtoa kuituja, tai rievulla ja spriillä tai tekni-
sellä alkoholilla. Kuumaelementtiin tarttuneet muovijäännökset on välittömästi
poistettava joko paperilla, josta ei irtoa kuituja, tai rievulla ja spriillä tai teknisellä
alkoholilla. Tässä yhteydessä on ehdottomasti pidettävä huoli siitä, ettei kuuma-
elementin kiinnitarttumista estävä pinnoitus vaurioidu työkalujen käytöstä.
Sähkökäyttöisen höylän moottori on varusttettu hiiliharjoilla. Ne kuluvat, minkä
vuoksi ne on silloin tällöin tarkastettava tai uusittava. Höllää tätä varten moot-
torin suojuskannella (40) olevaa 4:ää ruuvia n. 3 mm:n verran. Vedä moottorin
suojuskantta taaksepäin ja poista molemmat kannet moottorin rungolta.
Jos höylän käyttölaitteen kiilahihnan jännitys heikkenee pitemmän käyttöajan
kuluttua, kiilahihnaa on kiristettävä. Höllää tätä varten höyläntukissa moottorin
akselin korkeudella olevaa vaarnaruuvia ja kierrä kiinnitysepäkeskoa moottorilla
hieman myötäpäivään. Kiristä kiinnityspäkesko jälleen vaarnaruuvilla.
Mikäli koneet ovat alttiita voimakkaalle likaantumiselle, on kannattimet, joilla
liikkuva kelkka tai kuumaelementti-päittäishitsauslaite ja sähkökäyttöinen höylä
kulkevat, puhdistettava ja rasvattava aika ajoin.
5. Häiriöt
5.1. Häiriö: Kuumaelementti-päittäishitsauslaite ei kuumenna.
Syy: ● Kuumaelementti-päittäishitsauslaitetta ei ole liitetty pistorasiaan.
● Liitosjohto on viallinen.
● Pistorasia on epäkunnossa.
● Laite on epäkunnossa.
5.2. Häiriö: Muovijäännökset jäävät kiinni kuumaelementtiin.
Syy: ● Kuumaelementti on likaantunut (katso 4.2).
● Kiinnitarttumista estävä pinnoitus on vaurioitunut.
5.3. Häiriö: Sähkökäyttöinen höylä ei käynnisty.
Syy: ● Höylä ei ole työasennossa (rajakatkaisin).
● Liitosjohto on viallinen.
● Pistorasia on epäkunnossa.
● Laite on epäkunnossa.
5.4. Häiriö: Höylä pysähtyy tai pinta ei ole siisti höylättäessä.
Syy:
● Liian suuri syöttöpaine.
● Höylän terä on tylsä.
● Kiilahihna luisuu (katso 4.2).
5.5. Häiriö: Kiinnitetyt putket eivät ole samansuuntaisia.
Syy: ● Kiristyslaitteiden säätö toisiinsa nähden on muuttunut (katso 3.2).
6. Valmistajan takuu
Epäasianmukaisen käytön seurauksena vaurioituneille kuumaelementtien
PTFE-päällysteille ei myönnetä takuuta.
Takuuaika on 12 kuukautta siitä alkaen, kun uusi tuote on luovutettu ensikäyt-
täjälle, mutta kuitenkin enintään 24 kuukautta siitä alkaen, kun se on luovutettu
myyjälle. Luovutusajankohta on osoitettava lähettämällä alkuperäiset ostoa
koskevat asiapaperit, joista on käytävä ilmi ostopäivä ja tuotenimike. Kaikki
takuu aikana esiintyvät toimintavirheet, joiden voidaan osoittaa johtuvan valmistus-
tai materiaalivirheestä, korjataan ilmaiseksi. Vian korjaamisesta ei seuraa
tuotteen takuuajan piteneminen eikä sen uusiutuminen. Takuu ei koske vahin-
koja, jotka johtuvat normaalista kulumisesta, epäasianmukaisesta käsittelystä
tai väärinkäytöstä, käyttöohjeiden noudattamatta jättämisestä, soveltumattomista
työvälineistä, ylikuormituksesta, käyttötarkoituksesta poikkeavasta käytöstä,
laitteen muuttamisesta itse tai muiden tekemistä muutoksista tai muista syistä,
joista REMS ei ole vastuussa.
Takuuseen kuuluvia töitä saavat suorittaa ainoastaan tähän valtuutetut REMS-
sopimuskorjaamot. Reklamaatiot hyväksytään ainoastaan siinä tapauksessa,
että tuote jätetään valtuutettuun REMS-sopimuskorjaamoon, ilman että sitä on
yritetty itse korjata tai muuttaa tai purkaa osiin. Vaihdetut tuotteet ja osat siirtyvät
REMS-yrityksen omistukseen.
Rahtikuluista kumpaankin suuntaan vastaa käyttäjä.
Tämä ei koske käyttäjän lainmukaisia oikeuksia, erityisesti oikeutta vaatia
myyjältä vahingonkorvausta.
PS: Tämän käyttöohjeen eri kuvat ja lausunnot ovat peräisin DVS-ohjeista
2207 ja 2208 (DVS: Deutscher Verband für Schweißtechnik e.V. = Saksan
hitsaustekninen liitto, Düsseldorf).
7. Varaosaluettelot
Katso varaosaluetteleot kohdasta Downloads → Parts lists
osoitteessa www.rems.de.
fin