Tuotteen Esittely; Käyttötarkoitukset; Tietoja Ilmankosteuden Poistosta; Ilman Kosteus - ITM Italia EURODRY EFT Serie Manual De Instrucciones

2.

Tuotteen esittely

2.1
Käyttötarkoitukset
EFT-sarjan kosteudenpoistimet laskevat ilman kosteutta kondensoimalla sen sisältämää vettä. Nämä koneet on
tarkoitettu kosteuden poistamiseen siviili- ja teollisuustiloissa. Tuotteet soveltuvat erityisen hyvin käytettäviksi
rakennusalalla uusien rakennusten kuivaamiseen; tulvien aiheuttamien vaurioiden jälkeen; kellareiden ja varastojen
kuivaamiseen; kosteuden tarkkailuun varastotiloissa jne.
2.2

Tietoja ilmankosteuden poistosta

Seuraavan kappaleen tarkoituksena on selvittää ilmankosteuden poistamiseen liittyviä ilmiöitä sekä kosteuden
aiheuttamia seurauksia käytännön tilanteissa.
2.2.1

Ilman kosteus

Yleisesti tiedetään, että ympäristön ilma sisältää tavallisesti tietyn määrä vettä höyrymäisessä muodossa ja että
Kuva 1 Ilman kosteus
Oletetaan nyt, että ilmaa jäähdytetään vähitellen poistamalla astian seiniltä lämpöä. Tämän toimenpiteen aikana
voimme havaita, että liikkuva kansi painuu alas kunnes alkaa ilmestyä merkkejä tiivistyneestä kosteudesta, jonka
oletamme selvyyden vuoksi sijaitsevan astian pohjalla. Tämän yksinkertaisen kokeen perusteella voimme tehdä
tärkeitä johtopäätöksiä.
Ensinnäkin voimme todeta, että olomuodon muutoksen aikana saavutetaan lämpötila t2, jossa ilmasta tiivistyy
kosteutta ja jota kutsutaan kastepisteeksi. Tämän lämpötilan yläpuolella vettä on ilmassa ainoastaan
höyrymäisessä muodossa. Toiseksi voimme todeta, että juuri määritellyn kastepisteen yläpuolella höyrymäisessä
muodossa olevan vesimäärän ja kuivan ilmamäärän välinen suhde pysyy vakiona. Höyry- ja ilmahiukkasten määrä
ei nimittäin muutu. Voidaan lisäksi huomata, että seoksen tilavuus laskee jäähtymisen aikana. Kuvatut ilmiöt
noudattavat kaikki kaasuja koskevia luonnonlakeja, joita ei ole aiheellista käsitellä tässä yhteydessä. Jos
jatkaisimme jäähdytystä edelleen, huomaisimme sitä suuremman vesimäärän mitä alhaisempi on lämpötila t2,
johon alkuperäinen seos jäähdytetään. Tässä vaiheessa voimme määritellä absoluuttisen ilmankosteuden
höyrymäärän ja sen sisältämän kuivan ilman määrän suhteeksi. Tästä voidaan päätellä välittömästi, että kaikissa
ilmaa koskevissa olomuodon muutoksissa, jotka tapahtuvat kastepistettä korkeammassa lämpötilassa, on
absoluuttisen korkeuden arvo vakio. Absoluuttista ilmankosteutta kutsutaan yleisesti ilman höyrypitoisuudeksi.
Käytännössä puhutaan kuitenkin yleisesti suhteellisesta ilmankosteudesta, jonka merkitys on vielä selitettävä.
Palaamme siis seuraavaksi kokeeseemme. Voimme havaita välittömästi, että lämpötilassa t1 ilma kykenee
absorpoimaan lisää höyrymäisessä olomuodossa olevaa vettä. Muussa tapauksessa se olisi jo kastepisteessä,
joka kutsutaan myös kyllästystilaksi. Ilman kosteutta voidaan lisätä pitämällä se jatkuvasti lämpötilassa t1,
ruiskuttamalla tilaan vettä ja toimittamalla lämpöä höyrystymistä varten. Jonkin ajan kuluttua ja lämpötilan pysyessä
vakaana, huomaamme, että ruiskutettu vesi pysyy nestemäisenä, koska ilman kyllästymistila on saavutettu. Tässä
tapauksessa höyryhiukkasten määrä on noussut samalla kun kuivan ilman määrä on pysynyt samana. Näiden
huomioiden perusteella voimme ilmaista suhteellisen kosteusindeksin ja määritellä sen suhteeksi joka vallitsee
tarkasteltavana olevan ilman höyrymäärän sekä sen höyrymäärän välillä, jonka sama ilma kykenisi pitämään
kyllästystilassa samassa paineessa ja lämpötilassa. Tätä indeksiä, joka on arvoltaan aina alle yhden, kutsutaan
tätä kutsutaan
Todellisuudessa on kuitenkin tarpeen tarkentaa,
mitä ilmankosteudella tarkoitetaan, ennen kuin
sen ominaisuuksia
asianmukaisesti. Ennen tarkemman määritelmän
tekemistä tutustumme kuvaan 1.
Tarkastelemme tiettyä ilmamassaa normaalissa
ilmanpaineessa
Kuvitteellisesti
höyrymäiset vesimolekyylit kaasuista, josta ilma
koostuu. Kuvassa rastit tarkoittavat höyryä ja
ympyrät kuivaa ilmaa. Kuvan astiaan on sijoitettu
painoltaan merkityksetön liikkuva kansi, joka on
täysin tiivis siten, että astian sisäinen ilmanpaine
pysyy vakiona.
FI 4
yleisesti ilmankosteudeksi.
voidaan kuvata
lämpötilan ollessa
pystymme erottamaan
t1.